Mike Carey: The Unwritten 4 - Leviathan

Luettu: 24.8.2012
Taide: Peter Gross

Jee, kirjaston varauksesta tuli vihdoin The Unwrittenin nelososa! Ja taas mainostin sarjaa kirjastotädille. Samalle, jolle hehkutin kolmososaa hakiessani sitä varauksesta. :)

Leviathan:ssa (ei suomennettu) pääkolmikko seuraa Tomin isän kirjallista karttaa Yhdysvaltain New Englandiin Moby Dickin pyrstönjäljissä. Tomia metsästävän Kabalin toimeksiannosta mystinen nukentekijä Madame Rausch taikoo Tomin sauvoineen ja ovinuppineen Moby Dickin sivuille. Yrittäessään päästä takaisin todellisuuteen Tom päätyy Sinbadin tarinan kautta muun muassa Pinokkion ja Joonan seuraan valaan sisuksiin. Samaan aikaan Richie alkaa huomata hälyttäviä muutoksia Kreivi Ambrosia -tyypin häntä edellisosassa purtua: ruoka ei maistu, veri ei kierrä ihon pintaverisuoniin asti, auringonvalo käy silmille ja lopulta kuvajainenkin katoaa peilistä. Toteamus: Ambrosio-tyyppi ei ollutkaan joku kirjasarjan sekopää fani, vaan jotenkin todeksi tullut fiktiivinen vampyyri. Lopuksi saamme tutustua sekalaiseen seurakuntaa andropomorfisia olentoja, jotka ottavat tehtäväkseen matkata loputtomilta tuntuvaa portaikkoa ylöspäin, johtajanaan/diktaattorinaan aiemmassa osassa tavattu kiivasluontoinen pupu.

Oijoijoi, taas tuli niin monta kirjallista referenssiä, että tuntuu kuin en olisi koskaan mitään lukenutkaan. Moby Dickit ovat lukematta, samoin Tuhat ja yksi yötä. Raamattukaan ei ole ottanut tuulta alleen, ja Hobbesin Leviathan on aina vaan kirjastossa lainaamatta. Jotkin viittaukset menevät niin yli, etten edes tiedä mihin viitataan. Epäilemättä Leviathanissa on rutkasti viittauksia, jotka menevät niin reilakkaasti kirjallisen tietämykseni yli, etten edes tajua hävetä!

Ehkäpä tästä syystä varsinainen päätarina jää hieman valjuksi. Älkääkö käsittäkö väärin: se on mielenkiintoinen, kekseliäs, mahtava. Lopun eksodus-tarinaan verrattuna se vain ei saa minulta ihan yhtä paljon kaikupohjaa. Ensinnäkin yksi hahmoista muistuttaa sekä ulkoisesti että nimeltään epäilyttävän paljon Niiskuneitiä (Quark Maiden eli "freaky little fucker" kuten jänö häntä kauniisti kutsuu). Mutta näin uskontojen syntyyn, leviämiseen ja vaikutukseen kiinnostuneena kaikkein mielenkiintoisinta on nähdä, miten uskonto on tässä tarinassa keskiössä. Tämä hahmoporukkahan lähti alun perin matkalleen portaikkoon, koska...

We seek the Golden Door, behind which the Miller dwells. When we find it, we will live with him in peace and plenty forever.

Uskontojen keskeinen voima: ajatus tämänpuoleisen elämän kärsimyksen päättymisestä, jos vain saavuttaa tietyn päämäärän ("the Golden Door") ja miellyttää jotain tiettyä hahmoa ("the Miller") joka päämäärän saavutuksesta tyytyväisenä palkitsee ikuisella hyvällä "peace and plenty forever". Mielenkiintoista myös on, miten kyyninen jänö hoksaa muiden olentojen uskon ja käyttää sitä hyväkseen oman vallanhalun pönkittämiseksi. Ja sitä hän kernaasti käyttää: hän pakottaa muut orjatyöhön portaikon kipuamiseksi nopeammin ja tehokkaammin, manipuloi muut jättämään vanhat ja raihnaiset jäsenet jälkeensä ja tuhoamaan portaikkoa takanaan päästäkseen ylemmäs. Ennen pitkää tämä johtaa Jänön puolella ja vastaan olevien porukoiden sisällissotaan (josta Jänö itse häviöllä olemisensa huomattuaan häipyy taikahatun kautta hännän huiskahduksessa) ja jäljellä olevista Quark Maiden ottaa johdon. Haluan niin nähdä mitä heille tapahtuu. Ja miksi nimeksi Kvarkkineitonen? Ja ennen kaikkea: miten helvetissä he liittyvät tähän tarinaan?! Ja Pauly-jänö: kenen hatusta hän nousee, minne, milloin, häh?

Päätarinan lomassa näkyy myös flashbackejä Tomin lapsuuteen. Haluaisin niin kovasti olla järkyttynyt, mutta luen uutisia säännöllisesti. Verrattuna raiskaukseen jossa rautaputki työnnetään naisen sisään ja vedetään ulos niin kovalla voimalla että hänen suolensa tulevat ulos... tai naisen kuolemaan, joka olisi voitu estää abortilla... ei saatana, näihin verrattuna aistimukset tukahduttava vesitankki tarinatunteineen on varsin järkyttämätöntä. Moraalitonta ja (toivon mukaan) laitonta, kyllä, muttei tässä maailmassa järkyttävää.

Femmalla jatketaan.

-----

Leviathan muualla:
Sallan lukupäiväkirja -blogi
Whimpulsive-blogi (englanniksi)