Max Brooks: Sukupolvi Z - Zombisodan aikakirjat

Luettu: 25.7.2011
Alkuperäinen nimi: World War Z - An Oral History of the Zombie War
Käännös: Helmi Keränen


Lukuvinkki Lukuisasta blogista eli Lauralta.

Sukupolvi Z - Zombisodan aikakirjat on fiktiivistä faktaa. Lähitulevaisuudessa Kiinassa puhkeaa ennennäkemätön tauti, joka vie tartunnan saaneen ensin petiin, tappaa tämän ja nostaa tämän sitten kuolleista. Zombeiksi kutsutuilla tartunnan saaneilla ei ole pulssia, ei hengitystä, ei mitään muuta kuin kaiken muun ylittävä vietti syödä terveitä ihmisiä. Ennen pitkää tauti leviää Potilas Nollan pienestä vuoristokylästä koko Kiinaan ja varsin nopeasti koko maailman (paitsi Etelämantereen) kattavaksi pandemiaksi. Brooks on kerännyt teokseensa pandemiasta selvinneiden kertomuksia, jotka kertovat karua kuvaa ihmisyydestä, selviytymisestä ja varsinkin maailman johtajien tietoisesta sokeudesta.

Erinomainen kirja! On erittäin mielenkiintoista lukea kirjaa, joka tarjoilee vaihtoehtoista historiaa faktamaisesti. Sukupolvi Z on sangen hieno ote melko loppuunkulutusta aiheesta. Vaikka tämä kirja periaatteessa zombikirja onkin, sen teemana on pikemminkin selviytyminen ja ihmisyys. Kirja etenee suurinpiirtein kronologisesti Potilas Nollan tavanneesta lääkäristä maailmanjohtajien peittely-yrityksiin ja niiden epäonnistumisen jälkeiseen Suureen Paniikkiin, poisajettujen ihmisten sodankäyntiin zetoja vastaan ja lopulta heidän voittoonsa alueiden puhdistamisessa. Jotkut alueet tosin ovat edelleen asuttamattomia: kukaan ei tiedä, mitä Pohjois-Koreassa tapahtui kun koko kansa katosi silmänräpäyksessä maan päältä (löytyykö rajan takaa piilottelevia korealaisia vai sellaiset 23 miljoonaa zombia?), Islanti on edelleen musta alue raskaalla zombi-infestaatiollaan ja Pakistanin ja Intian rajamaa sekä Turkki mustia alueita näiden oman ydinsodan takia (niin, mihinkä sitä tosiaan mitään ihmisiä syöviä eläviä kuolleita tarvitaan, kun on ihan vain ihmisiä...).

Sukupolvi Z on yksi mielenkiintoisimmista kirjoista, joita olen tähän mennessä lukenut, sillä se ei ainoastaan kerro tarinaa vaan saa miettimään, mitä itse olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt. Olisinko paennut pohjoiseen, olisinko ruoan loputtua syönyt ihmislihaa, olisinko antanut periksi heti alussa? Luulisin, että uskoni ihmisyyteen on sen verran huonolla tolalla, etten olisi ainakaan siirtynyt ihmiskommuuniin pohjoisessa. Toisaalta saattaisin nauttia siitä laillisesta barbaarisuudesta eli zetojen tappamisesta (enkä ole ihan varma, onko tuo hyvä vai huono asia). Toisaalta pelättynä tappokoneena olemisessa olisi tiettyä hohtoa.. sellaista suolenpätkien, lian ja paakkuisen veren ruostamaa hohtoa. ;)

Kirja on inspiroinut myös muita. Useita lukijoita on ilmaantunut keskustelupalsoille pohtimaan post-zombisen maailman geopolitiikkaa. Eräs urhea sielu valmisti kartan ja useiden kommenttien, perustelujen, kinojen ja päivitysten kautta päädyttiin tällaiseen representaatioon post-zombi maailmasta (joidenkin maiden nimet lisäsin karttaan, varsinkin jos ne ovat muuttuneet pre-zombisista eli nykyisistä nimistä):


Erityiskiitoksen haluan antaa Helmi Keräselle hänen hienosta käännöksestään. Koska kirja peritaatteessa on haastatteluista koostuva, Keränen käyttää kunkin hahmon puheessa erilaista kieltä. Varsin mahtavaa oli seurata kuinka monta eri synonyymiä tarttuneille annetaan suomeksi: he ovat zombeja, zetoja, eläviä kuolleita, eekoita, nollapollia jne. Ja sitten on tietysti eri zombien alalajeja: tarttujia, raahautujia ja wannabe-zombeja eli quislingeja. Tätä kirjaa oli ilo lukea hienon suomennoksen ansiosta!

SUOSITTELEN!

-----

Sukupolvi Z muualla:
Turun Sanomat
Lukuisa-blogi

Strange Horizons (englanniksi)

3 kommenttia:

Artsi kirjoitti...

Itselläni kyseinen kirja (alkuperäiskielellä) odottaa myös lukemista. Hyviä zombie-kirjoja ei voi olla koskaan liikaa! Itse innostuin aiheesta kun tuli seurattua Dead Walking-sarjan ensimmäinen kausi.

http://www.youtube.com/watch?v=grWV8WZtAQc

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Jos koskaan törmään alkuperäisversioon, luen senkin. Kuuntelin kirjan audiobook-versiota ja totesin, että sitä on editoitu rankalla kädellä, tsottsot!

Ja hyviä zombie-kirjoja ei tosiaan voi olla liikaa. Eikä hyviä zombie-leffoja (nimim. Alice Kicks Ass!!!). Dead Walking on mulle entuudestaan tuntematon, mutta nyt pitää sitä katsoman.

Laura / Lukuisa kirjoitti...

Kiva, että sinäkin pidit tästä kirjasta. Kukaan muu kirjabloggaaja ei ole tainnutkaan tätä kirjaa lukea ja arvioida, syytä kyllä olisi! Ei mikään tavallinen zombi-kirja, vaan kaikkea muutakin.