Jeff Long: The Descent

Luettu: 27.5.2010

The Strainin jälkipuinnissa sain Artsilta kirjavinkin. Tässä tulos. Sitä ennen sivuhuomio: on olemassa eräs juoneltaan hieman samantyyppinen ja samanniminen elokuva, jolla ei ole tämän kirjan kanssa mitään tekemistä. Älä sekoita niitä.

The Descentin (suom. Helvetin piirit) juonen selitys on helpointa aloittaa suomentamalla pätkä lukemani englanninkielisen kirjan takakantta: "Himalajan vuoriston luolassa vuorikiipeilijä-opas löytää itseaiheutetusti silvotun ruumiin, jonka ihoon on kaiverrettu varoitus 'Saatana on olemassa'. Kalaharin aavikolla nunna löytää todisteita proto-ihmislajista ja jumaluudesta nimeltä Vanhempi-kuin-Vanhin. Bosniassa jokin syö joukkohaudan ruumiita." Tuo jokin on maan pinnan alla, syvällä koko planeetan laajuisen, labyrinttimaisen luolaston uumenissa asuva ikivanha laji, joita aletaan kutsua hadaleiksi. Bisnesmiehille tuo luolasto tarkoittaa valloittamattomia luonnonvaroja, mikä puolestaan on yhtä kuin rahaa. Ikävä kyllä ihmiset ovat ravintoketjussa hadaleiden alapuolella eikä heillä ole aikomustakaan antaa tuhatvuotista kotiaan ihmisille. Eräs yhtiö muodostaa tutkijoista ja sotilaista ryhmän, joka aloittaa useiden kuukausien mittaisen matkan valtamerten alle, suoraan hadaleiden keskelle, toiset tutkiakseen tätä uutta ympäristöä ja sitä asuttavaa lajia, toiset vallatakseen sen itselleen.

Kirjana The Descent muistuttaa luolastoa: alussa ollaan todella korkealla tavallisen yläpuolella, sitten pudotaan vapaalla kohti stalaktiittien koristamaa kuilua, mutta juurin ennen osumista kliseeseen Long nostaa kirjan taas kohti korkeuksia ennen lopun äkkipudotusta ja uutta nousua. Alun kiitoksia lukemattakin on selvää, että Long on käyttänyt kirjan valmisteluun helvetisti aikaa, sen verran uskottavaa fantasiaksi tai scifiksi luokiteltu tarina on, ja tätä arvostan erittäin paljon. Lopetus oli tosin hieman tylsä, mutta ei niin pahasti ettenkö aikoisi lukea kirjan jatko-osaa (Deeper, suom. Helvetin sydän). Jeff Long itse on kirjailija, jonka tuotantoon tulen tutustumaan laajemminkin.

On erittäin pitkä aika siitä, kun viimeksi olisi jäänyt näin kiinni kirjaan heti alkumetreiltä. Juuri alun -ja sittemmin kesken tarinan annettuja silmäyksiä hadalien ja ihmisten kohtaamisiin eri puolilla maailmaa- tuntemattoman pelko, ne hajanaiset vihollisen jäljet, saavat aikaan ahdistusta. Allekirjoitan suurimman osan Ajatusmaailman arviosta: The Descent on erittäin hyvin kirjoitettu ja kasattu tarina, joka saa kylmänväreet kulkemaan pitkin ruumista; "Se on julma, verinen, raaka, kylmä, pelottava". Kirja leikittelee uskonnollisella tematiikalla, mutta ei niin paljon, että se tekisi kirjasta epäuskottavan. Useassa kohtaa jäin miettimään, mitä itse tekisin jos olisin ollut osa ryhmää. Eräässä tietyssä kohtaa ryhmän sotilasosasto olisi tarjottu hadaleille ruoaksi, orjiksi, leikkikaluiksi, enkä olisi tuntenut pätkääkään huonoa omaatuntoa. Toinen kyseenalainen pohdintoni nousi hadalien initiaatiosta: ovatko hadalien kidutusmenetelmät todella toimivia, aiheuttaen maksimimäärän kipua kuitenkaan kohdettaan tappamatta?

Kirjan varsinainen laskeutuminen (=descent) ei kuitenkaan tapahtunut fyysisesti tutkimusryhmän matkan aikana, vaan itse tutkimusryhmässä, ja tämä on ehdottomasti koko kirjan forte. Mitä syvemmälle ryhmä menee, sitä lähemmäs he tulevat ihmisyyttä: raakaa, itsekästä ja sadistista ihmisyyttä. Jossain vaiheessa kirjaa ei edes tiedä, kuka tarinan todellinen paholainen on: hadalien demoninen johtaja vai eräät ahneuden ja empatian puutteen ajamat ihmiset. Onko näiden välillä lopulta edes mitään eroa?

-----

The Descent muualla:
Helsingin Sanomat
Ajatusmaailma-blogi
Satun luetut -blogi

Jeff Longin taustahaastattelu (englanniksi); sivulla on myös kirjan ensimmäinen luku

2 kommenttia:

marjis kirjoitti...

Huu, kuulostaa kiinnostavalta. Olen jotain Longin kirjaa hipelöinyt monta kertaa, mutta en ole vielä koskaan avannut. Näköjään pitäisi.

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Siitä niin kokeilemaan. :)

Ajatusmaailman arvostelija tosin antoi hieman lunta sataa kääntäjän tupaan. Kerro toki blogissasi, jos päädyt suomennoksen lukemaan, minkä laatuinen kirjan käännös on.