Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laura Gustafsson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laura Gustafsson. Näytä kaikki tekstit

Laura Gustafsson: Huorasatu

Luettu: 12.1.2012

Yksi Blogistanian Finlandian löydöistä.

Huorasatu repii auki suomalaiset ja patriarkaaliset naiskuvat: tarjolla on vain huora ja neitsyt, ja mitä valitseekin -jos ylipäätään saa valita- se on aina väärin vallanpitäjien, eli miesten, näkökulmasta. Tämä ongelma on niin tavallisilla kaduntallaajilla kuin jumalattarilla ja se on tarinan ydin. Se ja kaikki se väkivalta naisia ja muita ala-arvoisia kohtaan. Huorasatu on niin monen tarinan kokoelma, ettei siitä oikein perinteistä lineaarista juoniselostusta saa aikaan.

Olen pitkän aikaa tuijotellut lainaamaani kirjaston kappaletta tuossa pöydän kulmalla enkä ole tiennyt mitä sanoa. Ei siksi, etten tietäisi mitä sanoa tai mitä haluaisin sanoa, mutta en osaa sanoa sitä. Sitten jäin miettimään, kävisikö yhdelläkään kullimandaattisella miehellä mielessäkään ettei osaisi. Joten menköön kyrviksi, jos menee: tätä Huorasatu toi mieleeni:

* Surua: ihmiset on aivopesty kuvittelemaan, että nykytasa-arvo on oikeasti tasa-arvoista. Paskat!
* SCUM: useammassa kohtaa tekisi mieli mennä ulos pesäpallomailan ja mattoveitsen kanssa ja katsoa kuinka monen mutiloidun miehen jälkeen miehet pelkäävät kulkea yöllä yksin ja tuntevat vaistomaisesti kauhua, kun vastaan kävelee nainen.
* Iloa: Gustafsson kirjoittaa todella hyvin ja tekstin intertekstuaalisuus saa mielenkiintoisia mielleyhtymiä aikaan (ja buustaavat kivasti omaa älykkyyden toivetta)
* Vihaa, vihaa, VIHAAAAAA!
* Lukekaa tämä!

No ei tuo nyt kyllä ollenkaan hyvin kuvaa sitä, mitä ajattelin. Huorasatu vissiin pitää lukea itse.

Mun pillu on mun pillu. Mä määrään siitä ja teen sillä ihan mitä lystään.

Paratiisisaarella asui pikkuinen Sue
hänellä oli soma pikkuinen suu.
Ja moni mies maksoi pitkän pennin
työntääkseen sinne jok'ainoan sentin.
Mut pitkään ei riitä pikkuinen suu
miehiä kiinnostaa myös jokin muu.
Ehkäisyn unohti usea turisti
nuor' liha kun ihanasti kullia puristi.

Niin on raskaana pikkuinen Sue
siitä parittaja pahasti tulistuu.
Kantava huora, taloudellinen risti
onneksi parittaja on opportunisti.
Hän mainoksen verkkoon lykkää:
"Tonnilla saa tehdä mitä tykkää."
"Mielellään maksamme summan sen",
sanoo miesjoukko ulkomaalainen.

Niille ei alkuunkaan riittänyt seksi
kaikkea sairasta temppua keksi.
Pitivät pään, sisäelimet möivät
aamulla lokit Suen ruumista söivät.
Paratiisisaarella kuoli pikkuinen Sue
ja vastaava toiminta vieläkin jatkuu. (s.191)

-----

Huorasatu muualla:
Helsingin Sanomat
Turun Sanomat
Aamulehti
Savon Sanomat
Parnasso
Kiiltomato
Voima (samannimisestä näytelmästä, joka on kirjan perusta)
Booking it some more -blogi
Erjan lukupäiväkirja -blogi

Laura Gustafssonin haastattelu Ylioppilaslehdessä (Älä helveltissä katso kommentteja!)

Hmm... miksi kaikkien lehtien arvioijat ovat naisia? Eikö kukaan toimituksen miehistä suostunut koskemaan kirjaan vai tuovatko pomon pääkopan herneet automaattisesti mieleen naisen, kun kirjaa kuvataan feministiseksi? Ja Jaakolle kiitosta, Parnassossa uskallettiin. Linkki listassa.