Luettu: 19.5.2009
Paluu klassikkolistalle, josta tällä kertaa kaivoin esiin suomalaisen kirjallisuuden ehdottoman ykkösklassikon, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
Seitsemässä veljeksessä keskeinen punainen lanka ei ole, kuten koulutuntien perusteella kuvittelin, seitsemän Jukolan veljeksen kivinen taival lukutaidon oppimiseen. Itse asiassa suurin osa kirjasta ei edes käsittele tätä. Alussa Jukolan seitsikko jää vanhemmitta ja veljekset jäävät Jukolan torpan omistajiksi. Omistajuus kuitenkin yhteisön normien mukaan edellyttäisi vaimoa, ja naapurin Venla antaa kaikille seitsemälle rukkaset. Lukutaito olisi riiuumarkkinoilla kovaa valuuttaa, mutta kukaan veljeksistä ei opi lukkarin luona lukemaan, kiitos Juhanin -veljeksistä vanhimman- kovan kallon ja tyranniutta muistuttavan asenteen takia (koska Juhania korpeaa tavaaminen, kukaan nuorimmistakaan ei saa lukemaan opetella). Juhani tulee kiukkuspäissään rikkoneeksi ikkunan ja lukkarin vihaa paetakseen Juhani pakottaa koko seitsikon metsän uumeniin kymmeneksi (!) vuodeksi. Näiden vuosien aikaan veljekset tutustuvat monituisiin hahmoihin, kohtaavat yhtä jos toista kommervenkkiä ja kehittyvät itse (toiset enemmän, toiset vähemmän), kunnes saavat vihdoin asiansa ojennukseen. Seitsemässä veljeksessä keskeisenä ajanviettotapana -ja monien hankaluuksien alkuna- tarinaniskentä, ja tarinan sisäisiä tarinoita kuullaankin useita.
Seitsemästä veljeksestä suurimmalla osalla on selkeästi omanlaisensa persoona ja Kivi kuvaa niitä paljon hauskemmin sanakääntein kuin etukäteen odotin. Juhani on jääräpää diktaattori, joka pakottaa kaikki olemaan kanssaan samaa mieltä vaikka väkivalloin. Veljessarjan ensimmäinen kaksospari on Tuomas ja Aapo; Tuomas on vakaa ja luotettava, kun taas Aapo on Juhanin vastakohta tyyneydellään, analyyttisyydellään ja loogisuudellaan. Simeoni on porukan veljilleen saarnaava himouskovainen, jonka jumala on kostonhimoinen ja ankara; koska fundikset putoavat aina korkeimmalta, juuri Simeoni on veljeksistä viinaanmenevin. Toinen kaksospari on Timo ja Lauri; Timo jää tarinassa hieman taustalle, mutta ilmenee hieman hitaammanpuoleisena tapauksena, kun taas Lauri on omiin oloihinsa vetäytyvä käsityöläinen. Eero on veljeksistä nuorin, tarinan alkaessa juuri ja juuri täysikäinen. Eero on terävä-älyinen ja juuri hän oppi ensimmäisenä lukemaan, mutta nopeasti leikkaava mieli ja vilkas kieli aiheuttavat Eeron ja jörön Juhanin välille useasti konflikteja.
Kuten sanottu, Seitsemän veljestä oli oletettua hauskempaa luettavaa. Huvittavaa -ja ajoittain turhauttavaakin- oli lukea veljesten, erityisestä jääräpäisen macho-Juhanin, sekoiluista. Kielellisesti Seitsemän veljestä oli äärimmäisen mielenkiintoista; mitä ilmeisimmin suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa aika paljon. Onneksi murretaustani on vahvasti Kiven aikaisessa kielessä, joten ymmärtämisvaikeuksia ei ainakaan ollut. Pidin tarinasta suuresti, sillä se ei ollut positiivinen: seitsikko on asiantuntijoita vaikeuksien aiheuttamisen saralla. Miinusta tulee ainoastaan viimeisestä, "ja näin heidän elämänsä jatkuivat viimeisen luvun päätyttyä" luvusta, joka oli suoraan sanottuna imelä. Ymmärrän kuitenkin suomalaisten viehätyksen Seitsemään veljekseen muustakin syystä kuin sen olemisen yksi ensimmäisistä suomeksi kirjoitetuista romaaneista. Kyllä tätä pitäisi edes yhden luvun verran kouluissa lukea; se on opettajasta kiinni, miten se otetaan vastaan (katso vaikka Kuolleiden runoilijoiden seurasta kohtaus, jossa Kapteeni toteaa Shakespearen olevan käsittelyssä seuraavaksi ;D).
-----
Seitsemän veljestä muualla:
Sallan lukublogi
Seitsemän veljeksen omat kotisivut (sivulla on Sielunveli-testi; allekirjoittaneen sielunveli on Eero. Toinen kysely testaa kirjatietämystä, josta sain huikeat 15/20 oikein! Kaikin puolin mukava ja hyvin rakennettu sivusto, toivottavasti äidinkielen opettajat käyttävät hyödyksi.)
