Peter Franzén: Tumman veden päällä

Luettu: 29.10.2010

Näyttelijänä paremmin tunnetun Peter Franzénin esikoista hehkutettiin niin monessa paikassa, että minun olisi ollut pakko tarttua siihen joka tapauksessa. Kirjan aihe on kuitenkin omakohtainen, joten kirjaston varausjono laajeni yhdellä lisää saman tien.

Tumman veden päällä on osin omaelämänkerrallinen tarina noin kuusivuotiaasta Petestä, joka asuu perheensä kanssa jossain päin Lounais-Lappia rajan tuntumassa. Peten elämässä on paljon ihmeellisiä asioita, jotka rikastuttavat joka päivää: voimalaitoksen vesi, lumilinnat, pikkusisko Suvi, Playmobil-ukot, pikkuautot, hassu tarinoita kertova isoisä, paras kaveri Pekka. Ensimmäisen kouluvuoden lähestyessä Peten elämä muuttuu: muuten niin mukava isä muuttuu kännissä toiseksi, väkivaltaiseksi mieheksi jolla on isän kasvot.

Olisi ollut suotavaa mainita kirjan takakannessa, että kirja on osin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva. Onnekseni tutustuin muiden teksteihin kirjasta, en päässyt kirjassa kuin puoleen väliin kuvitellen sen perustuvan kokonaan tositapahtumiin.

Ja siinä onkin sitten kaikki naputtamiset tämän kirjan tiimoilta. Muutoin en voi kuin ihastella. Oletin -itse asiassa varsin ennakkoluuloisesti- että kirja on taas yksi aikuisen suulla kerrottu tarina väkivaltaisessa perheessä kasvavasta lapsesta, mutta olen erittäin kiitollinen voidessani syödä sanani. Tumman veden päällä on mahtava kuvaus alkoholismista ja väkivallasta nimenomaan lapsen silmin. Aihe on tietyssä määrin ihon alle menevä oman lapsuuteni takia, joten vaikka teksti itsessään onkin helppolukuista, tarvitsin välillä taukoja sen esiin nostaman raskauden takia. Se jatkuva pelko ja aikuisten väärinsuunnattu optimismi osuvat ja uppoavat.

Franzén kirjoittaa muutenkin oikein kauniisti ja mukana on lapsille tyypillisiä ajatuskulkuja, jotka meidän tylsien aikuisten näkökulmasta ovat aivan ihania. Lisäksi Peten koulukuvaukset olivat minulle tärkeitä, sillä en muista ekasta luokasta juuri mitään; olinkohan yhtä peloissani silloin kuin olisin siinä tilanteessa nyt?

Tuntuu kuin olisi kauheasti sanottavaa kirjasta, mutta ei oikeita sanoja sen kirjoittamiseksi. Tyydynkin kehottamaan kaikkia lukemaan sen itse (ja jättämään Turun Sanomien jutun omaan arvoonsa). Vaikka Tumman veden päällä onkin periaatteessa suurimmaksi osaksi positiivinen, se tuttu pelko varjostaa kaikkea. Siksi alla oleva kappale -etenkin sen tarina- pyöri mielessäni koko ajan kirjaa lukiessani.



-----

Tumman veden päällä muualla:
Helsingin Sanomat
Turun Sanomat
Keskisuomalainen
Pohjolan Sanomat
Kirjavinkit.fi
Lumiomena-blogi
Kirjapeto-blogi
Annelin lukuvinkit -blogi

Peter Franzén Aamun kirjassa (YLE Areena)

2 kommenttia:

almafiina kirjoitti...

Pitäisiköhän minunkin lukea tämä jossain välissä? Ei ole erityisemmin kiinnostanut, mutta kun se on nyt luettu niin monessa blogissa (listasi tuossa lopussa on komea!) ja se on saanut niin hyviä kommentteja, ehkä pitäisi kokeilla?

Hreathemus kirjoitti...

Lue toki. Voisi sitä aikaansa pöljemminkin käyttää. :)