Luettu: 17.12.2011
Paluu Into-panflettien ihmeelliseen maailmaan.
Piilottajan päiväkirja on puolenvuoden mittainen merkintäkokoelma keväältä ja syksyltä 2009, jolloin tamperelaisprofessori Juha Suoranta päätyi auttamaan nuorta afganilaismiestä Ashrafia, joka oli juuri saanut tiedon käännytyksestä. Merkinnöissään Suoranta kuvaa kohtaamisiaan täysin vieraan ihmisen kanssa. Samalla Suoranta setvii suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen eri ongelmia.
Aloitetaan hatunnostolla: vaatii aika paljon rohkeutta ottaa täysin tuntemattoman ihmisen elämä harteilleen, varsinkin tässä taloustilanteessa. Itse jäin miettimään kuitenkin, missä määrin tällaisesta on hyötyä. Okei, Suoranta sai aikaan pamfletin jolla avata muidenkin silmiä käytännöntasolta, mutta muuttiko tämä mitään. Pamfletti julkaistiin vuonna 2010 ja tämän noin puolentoista vuoden aikana mikään ei ole muuttunut parempaan, huonompaan vaan. Ja tämän lukemisen jälkeen otan ev.lutin yhteiskunnallisen perusteen julkisten verovarojen vastaanottamiseksi vielä suuremmalla nyrpistyksellä; perkele, kun voi olla turha instituutio kun ei edes maahanmuuttajia auta. Ei muuten varmaan ole tämäkään muuttunut tässä ajassa. Ja kaikki se byrokratia, josta edes virkailijat itse eivät ole tietoisia... en ota nyt kantaa siihen, mihin suuntaan Suomen maahanmuuttopolitiikan -ja erityisesti pakolaispolitiikan- tulisi kehittyä, mutta olisi kaikille hyväksi setviä tätä paperiviidakkoa ja saada asioiden hoitajiksi ne asiat ihan aikuisten oikeasti tuntevia ihmisiä. Jos ei mitään muuta, niin ainakin asiat sujuisivat nopeampaa, mikä olisi kaikkien kannalta erinomainen kehitys poliittisesta kannasta riippumatta.
------
Piilottajan päiväkirja muualla:
Aikalainen
Postmoderni identiteetti/Rakas päiväkirja -blogi
Lukemisen ilo -blogi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti