Luettu: 22.5.2012
Kuvitus: Chris Bachalo, Mark Buckingham, Dave McKean
Sandmanin ensimmäinen monista spin-offeista keskittyi Unikuninkaan isosiskoon, Kuolemaan. Ja kukapa tästä hahmosta ei pitäisi, joten toki hänen oma albuminsakin pitää lukea.
Death - The High Cost of Living (ei suomennettu): Kuolema ottaa ihmishahmon kerran vuosisadassa ymmärtääkseen merkityksensä meille kuolevaisille, jotka hän ennemmin tai myöhemmin tulee hakemaan mukaansa. Tällä kertaa hän on Didi, perheensä
kolarissa menettänyt goottityttö. Hän pelastaa itsetuhoisen teinipojan ja vie tätä mukanaan pitkin ysäri-Lontoota. Kuoleman "vapaapäivästä" on kuitenkin tietoinen eräs sangen pitkäikäinen nainen, joka vangitsee Didin ja pojan saadakseen Kuoleman voimat
Didin ankh-riipuksesta.
Hmm... varsin mielenkiintoinen kokonaisuus. Ei yhtä fantasianomainen kuin perus-Sandmanit, mikä on hienoinen pettymys. Koko albumin mielenkiintoisin osa on sen tulkinnanvapaus: Didin voi ajatella olevan joko perheensä menetyksestä traumatisoitunut tyttö joka jonkin sortin coping-mekanismina uskoo olevansa itse Kuolema, tai Didin voi lukea olevan todella ihmishahmossa oleva Kuolema. Hahmona Didi on joka tapauksessa varsin sympaattinen: hauska, fiksu, ystävällinen, kivalla tavalla
hullu.
Yksi helmi albumissa on tietysti Tori Amosin johdanto. Amosin musiikilla on samantapainen vaikutus kuin tällä tekstillä, ja jatkumo itse Kuoleman persoonaan on
saumaton (vaikka Amos onkin Sandman-luoja Gaimanin mukaan enemmän Delirium kuin Death... :D).
Mythopoeian arvostelua lukiessa tulee hieman vailinainen olo (suosittelen lukemaan hänen arvostelunsa, se on niin paljon omaani parempi). En selvästikään osaa arvostaa albumia tarpeeksi. No, onneksi tämän voi lukea uudelleen vaikka viiden vuoden kuluttua; siinä aikavälissä olen ennenkin kasvanut sen verran, että samasta aiemmin luetusta tekstistä saa irti aivan uusia juttuja.
-----
Death - The High Cost of Living muualla:
Mythopoeia-blogi
Comics Worth Reading -blogi (englanniksi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti