Luettu: 3.7.2012
Kaksi käsitettä: Kim Catrall ja poliittinen trilleri. Siinä leffa, jonka halusin ehdottomasti katsoa.
The Ghostissa (suom. Haamukirjoittaja) ammattimainen haamukirjoittaja saa työkseen kirjoittaa Britannian ex-pääministeri Adam Langin muistelmat. Projektin aloitti hänen edeltäjänsä, Langin pitkäaikainen alainen Mike McAra mutta tämän kuoltua oudossa onnettomuudessa nimettömäksi jäävä kirjailijamme otetaan pikapikaa mukaan. Hän matkustaa Langin kesäasunnolle USAn koilisrannikolle ja aloittaa raskaan työnsä. Hän löytää edeltäjänsä jäljiltä outoja puhelinnumeroita ja lyhyitä viestejä, jotka saavat hänet tutkimaan McAran kuolemaa tarkemmin ja löytämään virallisesta kertomuksesta useitakin ristiriitaisuuksia. Samaan aikaan poliittisella rintamalla räjähtää, kun julkisuuteen vuotaa muistio jossa Lang valtuuttaa käyttämään terroristiepäiltyihin kidutusta, mikä on tietysti mannaa Langin vastustajille jotka haluavat viedä miehen sotarikosoikeuteen. Tahtomattaan haamu joutuu osaksi Langin poliittista peliä, ja saatuaan Langista itsestään lisää selville, hän huomaa olevansa kansainvälisen salaliiton osanen ja selvästi palanen jonka vallanpitäjät haluavat pitää hiljaisena.
Tuli taas vaihteeksi tällainen yhtäkkinen dekkari-/trilleri-into ja nappasin hyllystä kirjan, johon introssa mainittu leffa perustuu ja jonka hankin pari vuotta sitten sen nähtyäni. Ja kyllähän Harris hyvän tarinan on osannut punoa. En erityisemmin halua spoilata kirjaa sitä lukemattomille, mutta sen verran sanon, että kirjan perusidea on saanut alkunsa Britannian ex-pääministeri Tony Blairin WTC-iskujen jälkeisen valtakauden tapahtumista. Vaikka olenkin suurimmalta osin New York Observerin arvostelijan kanssa kirjasta eri mieltä, yksi hänen virkkeensä osuu ja uppoaa: kirjan ratkaisu todellakin selittäisi jotakuinkin kaiken Britannian poliittisesta lähihistoriasta.
Itse pidän kirjaa sangen hyvänä kokonaisuutena. Minulle ei ole niin väliä, ovatko kirjan nyanssit kuinka todennäköisiä todellisuudessa, kunhan perustapahtumat eivät mene realismin yli tällaisessa aiheessa. Niinpä esimerkiksi haamukirjoittajamme edeltäjän tavaroiden takavarikoinnin unohtaminen ei kauheasti lukukokemustani häirinnyt. Minulle tärkeämpää on kirjan saavutus yhteiskunnan tasolla: harvoin politiikkaa saa mukaan populaarikirjallisuuteen näin hyvin. Ja kun uutisointi muuttuu entistä lyhemmiksi á la Twitter ja siten nykyistäkin ylimalkaisemmaksi, ja poliittinen uutisointi siirtyy entistä enemmän pikemminkin mainoksiksi kuin tositapahtumien raportoinniksi... no, jos politiikan moniulotteisuutta saadaan ihmisille tietoon fiktion muodossa niin olkoon. Sekin on parempi kuin ei mitään. Suosittelen tätä kaikille 9/11-jälkeisestä länsimaalaispolitiikasta kiinnostuneille, jos tietokirjojen lukeminen ei kiinnosta. Ja siinä samalla kukin voi tykönään miettiä, mitä itse olisi valta-asemassa ollessaan reagoinut ja miksi. Varsinkin "paranneltujen kuulustelutekniikoiden" kohdalla.
-----
The Ghost muualla:
Keskisuomalainen
Helsingin Sanomat
Arde arvioi -blogi
The Independent (englanniksi)
The Guardian (englanniksi)
New York Observer (englanniksi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti