Luettu: 16.7.2008
Immaculate Conceit tarttui mukaan kirjastosta jotain aivan muuta etsiessä. Kirjan nimen sanaleikki ja takakannen teksti saivat vakuuttuneeksi. Lopputulos: Roddy Doylen Snapperin toisinto.
Eksoottinen Sofia näkee unta: itseään arkkienkeli Gabrieliksi väittävä tyyppi pemahtaa Sofian huoneeseen keskellä yötä ja väittää tämän kantavan seuraavaa Messiasta. Sofia luulee sekoavansa, sillä Gabriel jatkaa vierailuja mutta kukaan muu ei häntä näe. Ongelmia kasaantuu entisestään, kun Sofia tajuaa lopultakin olevansa raskaana, vaikka se luonnon lakien mukaan ei ole mahdollista. Loppu noudattaa kiltisti romanttisen komedian kaavaa: Sofia päätyy suhteeseen enkelin kanssa, joka on pihalla kuin lumiukko suurimman osan aikaa. Ja tokihan Sofia pitää lapsen ja lopusta löytyy yllätys...
Tämä oli taas niin tätä. Kirjoissa pitäisi olla selvät värikoodaukset ja varoitusmerkinnät: "Varoitus! Sisällä heteronormatiivista kaksiulotteista romantiikkaa. Jatka omalla vastuulla!" En tasan enää koskaan lue yhtäkään Duffyn kirjaa, Immaculate Conceit riitti yhdeksi vuosituhanneksi, kiitos. Ei tämä ollut edes hauska.
