Luettu: 30.12.2008
Beedle the Bard on kaikkien jästien must-listalla, ja se sopii pahimpiin Potterin vieroitusoireisiin tämä kirjanen mainiosti.
The Tales of Beedle the Bard (suom. Siuntio Silosäkeen tarinat) koostuu viidestä sadusta, jotka ovat velholapsille yhtä tuttuja kuin jästilapsille Lumikki, Prinsessa Ruusunen ja Punahilkka. Kaikkien tarinoiden jälkeen Tylypahkan rehtori Albus Dumbledore on kirjoittanut lisähuomioita sadun keskeisistä teemoista, velhojen historiasta ja omia henkilökohtaisia muistelmia. Ensimmäinen satu (The Wizard and the Hopping Pot) kertoo avuliaan velhon pojasta, joka isänsä kuoleman jälkeen kieltäytyy auttamasta jästejä katkerana siitä, että hänen isänsä jätti hänelle perinnöksi ainoastaan padan ja parittoman tossun. Toisessa tarinassa (The Fountain of Fair Fortune) kolme noitaa ja ritari pyrkivät kaikki taikalähteelle, jonka sanotaan voivan ratkaista minkä ongelman tahansa, mutta siinä saa kylpeä vuodessa vain yksi henkilö. Kolmas tarina (The Warlock's Hairy Heart) on henkilökohtainen suosikkini: velho ei halua rakastua ja sen estääkseen hän tekee jotain todella radikaalia, joka kostautuu myöhemmin. Neljännessä sadussa (Babbitty Rabbitty and Her Cackling Stump) eräs jästikuningas päättää haluta omistaa taikuuden patentin ja sen saadakseen hänen täytyy ensin oppia taikuutta ja sitten tappaa kaikki muut, jotka osaavat taikoja; Dumbledoren muistiinpanoissa vastataan Harry Potter -sarjankin tietyntyyppisille arvostelijoille metaforisesti. Viimeinen tarina (The Tale of the Three Brothers) on keskeinen viimeiselle Harry Potter -kirjalle; se kuvaa kolmen veljeksen kohtaloa heidän tavattuaan Kuoleman ja Sen heille antamien toiveiden osuutta kunkin veljeksen elämään.
The Tales of Beedle the Bardin suomennos tulee kuulumaan serkkuni kirjahyllyyn parin vuoden päästä, sen verran mahtavia satuja nämä ovat. Ne ovat hyvää vastapainoa stereotyyppisille, perinteisille saduille, joita se mukula saa kuulla ihan riittämiin. Pakko nostaa hattua Rowlingille: hän on luonut jotain todella omaperäistä ja kestävää. Klassikkoainesta!
