Petri Koikkalainen & Esko Riepula: Näin valta ostetaan - Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa 2006-2009

Luettu: 7.1.2010

Suomessa ei enää tarvitse vaivautua äänestämään, poliitikot ovat ostettavissa. (Takakansi)
Tuppaan keskittymään seuraamaan Rauhanpuolustajien Pystykorvakirjojen ja Into-pamflettien julkaisuja, joten WSOY:n Barrikadi-sarja on jäänyt vähemmälle huomiolla. Sen takia löysinkin tämän kirjan täysin vahingossa, joulukuun Parnasson takasivun mainoksesta.

Näin valta ostetaan - Lyhyt oppimäärä poliittisesta korruptiosta Suomessa 2006-2009 on satasivuinen katsaus "tietoisesta poliittisen vallan ostamisesta sekä liikemiesten ja poliittisten toimijoiden yhdessä rakentamasta korruptiojärjestelmästä" (Hankamäki 2009) ja siihen, miten tällainen korruptiosysteemi syntyi ja toimi. Kirjan fokus on erityisesti kohun keskiössä ollut keskustapuolue, joskin myös kokoomukseen tehdään jokunen viittaus. Koikkalainen (yhteiskuntatieteiden tohtori ja professori) ja Riepula (Lapin yliopiston rehtori) pureutuvat kohun eri osa-alueet tarkalleen omissa luvuissaan: Rovaniemen kelkkatehdas, Kehittyvien Maakuntien Suomi, Novan yhtiöt, eduskunnan amnesiaepidemia. Lisäksi nähdään, miten hyvä veli -verkosto "tekee selvityksiä" kavereidensa mahdollisesti epäeettisestä toimista antaen kaikille puhtaat paperit (tällä on nimikin: valkopesu). Selvyyden vuoksi kaksikko on armollisesti lisännyt loppuun aikajanan, jossa kaikki nimet, paikat ja päivämäärät näyttävät korrupti.. kröhöm, "maksullisen arvovalintavaikuttamisen", yhteistoiminnan ja toteutumisen sekä paljastuskierteen, joka on tietysti vain "etelän median" mustamaalauksen syytä.

Näin valta ostetaan on tarpeellinen. Poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt, joten on äärimmäisen tärkeää päästä käsiksi erityisesti keskustan ja jossain määrin kokoomuksenkin korruptiivisen taipumukseen. Henkilökohtaisesti jäin vielä kaipaamaan Koikkalaisen ja Riepulan ehdotuksia järjestelmän uudistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Ennen kaikkea kuitenkin tarvitaan tällaisen jatkumisen estävä lainsäädäntö, jonka tekee ammattilaiset (vaikka moni kansanedustaja haluaisi muokata lakiesitystä mieleisekseen.. mikä yllätys). Seuraavaksi tarvitaan myös tarkemmin kokoomuksen sekä vasemmiston vaalirahakytköksiä selvittävä, vaikka ammattiyhdistysten ja poliittisen vasemmiston yhteistyö onkin ollut selvillä. Pidän kuitenkin tärkeänä, että myös vasemmiston käytännön toiminta esitetään selvästi, jotta Suomen poliittisen järjestelmän rahoitussysteemiin ja sen ytimeen voi tutustua kuka tahansa, sen sijaan että oletettaisiin kaikkien tietävän sen toiminnan jo valmiiksi. Itseäni kiinnostaa nimenomaan vasemmistopuolueiden (vasemmistoliitto ja SDP), vihreiden, kristillisten ja persujen rahoituksen takana olevat järjestöt, yhtiöt, tukiyhdistykset, henkilöt ja summat. Vaikka suurin osa mainituista puolueista onkin useimmiten oppositiossa, koko eduskunnan järjestys ja kytkökset objektiivisesti esitettyinä tulee mielestäni olla kaikkien äänestäjien poikkeuksetta saatavilla. Miten muuten kukin voi tahoillaan tehdä informoituja päätöksiä äänestyksen ja edustajiensa odotettavasta käytöksestä?

-----

Näin valta ostetaan muualla:
Jukka Hankamäen blogi

Note bene! Näin valta ostetaan -kirjaa ei ole arvosteltu yhdessäkään huomattavassa lehdessä. Yleensä Google-haulla kilahtaa alkuun kaikki suurimmat lehdet, sitten blogit ja vasta viimeisenä keskustelut. Tässä tapauksessa keskusteluja kyllä löytyi, mutta lehtiä ei. Ensin uutisoidaan tapahtumista joka käänteessä, mutta kokonaiskuvaan ei tutustuta?

2 kommenttia:

Tiina Susanna kirjoitti...

Tänä aamuna (17.2.2010) Radio Rockin ohjelmassa haastateltiin tekijää, mielenkiintoinen haastattelu jonka perusteella päätin lukaista kirjan.
Toivottavasti on kirjalla katetta vaitteillensä.

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Piru, meni tuo haastattelu ohi. Ei näy olevan podcasteissakaan. No, ei voi mitään.

Mitä tulee itse kirjaan... omasta mielestäni väitteille oli katetta, toisaalta olen tietoinen poliittisen tietouteni vajavaisuudesta. En kuitenkaan halua aliarvioida kirjan meriittejä vaalirahasotkun dokumentoinnissa, vaikkei kirjoittajien johtopäätökset ihan Disney-sopimuksen läpipääsemättömyyttä olekaan. Ehkäpä joku asiaan paremmin syventynyt saa syvempää analyysia aikaiseksi.