Alan Moore: Batman - The Killing Joke

Luettu: 4.7.2010
Kuvitus: Brian Bolland


Sarjakuvateema jatkuu! Tällä kertaa nappasin kirjastosta mukaan sarjakuva-alan klassikkoa, Alan Moorea.

Batman - The Killing Joke on yksi monistamonistamonista sarjakuvista Lepakkomiehen legendan ympäriltä. Tällä kertaa trikoosankari hermostuu pahasti, kun selviää että Gothamin pahamaineisesta Arkham Asylumin vankimielisairaalasta on jälleen kerran karannut valkonaamainen ja vihertukkainen hauskuuttaja Jokeri. Pointin tekemisen välikappaleeksi päätyvät komissaari Jim Gordon tyttärineen. Ja pointti on...

All it takes is one bad day to reduce the sanest man alive to lunacy. That's how far the world is from where I am. Just one bad day. (Jokeri, s. yhdeksänneksi viimeisin sivu)
Batman-mytologiassa on monia sivupolkuja, joista The Killing Joke (suom. Tappava pila) on yksi. Se nimittäin kertoo Jokerin syntyvaiheet, sen miten tavallisesta duunarista tulee murhanhimoinen vitsailija. Tarina itsessään ei ole järin päätähuimaava: Jokeri pakenee, Batman kovistelee pienempiä pahiksia päästäkseen häneen käsiksi, Jokeri provosoi Batmania (ja Gordoneja), suuri lopputappelu Jokerin ja Batmanin välillä, ja lopulta Jokeri päätyy takaisin Arkhamiin. Moore kuitenkin onnistuu pohtimaan jossain määrin filosofisia kysymyksiä Jokerin kanssa: Mikä erottaa hulluuden ja järjen? Onko universaalisti objektiivista rajaa ollenkaan? Onko Batman järjissään, jahdatessaan rikollisia ja jakaessaan oman käden oikeutta?

On tietysti ymmärrettävää, että tätä filosofista pohdiskelua voi viedä vain tiettyyn pisteeseen asti, sillä kirja on selvästi suunnattu Batmanin nuoremmalle lukijakunnalle: veren vuodatus on varsin vähäistä, mitään kovin pahoja rikoksia ei esitetä (mitä nyt yksi murha) ja lopussa on tietysti kaikki hyvin. Ainut ero satuun on Batmanin siirtäminen 100-prosenttisen hyviksen roolista hieman realistisemmin kohti hyvän ja pahan keskustaa, samoin Jokeri. Myös lopun "Innocent Guy" -graafinen novelli jatkaa tätä hyvä ja pahan välisen konfliktin pohtimista. Itse asiassa, pidin juuri siitä pikkutarinasta eniten!

Lukemani versio on vuodelta 2008. Kyseessä on siis uusintapainos, jonka Brian Bolland on värittänyt uudelleen. En ole nähnyt ensimmäistä versiota, joten varsinaista "Etsi 7 virhettä" -peliä en voi pelata. Pidän kuitenkin eräistä esitysratkaisuista (esimerkiksi Harvey Dentin cameo tarinan alussa sekä edellä mainittu murha) ja erityisesti takaumien värityksestä: harmaan eri sävyjä, joissa yksittäiset esineet tai asiat on väritetty kirkkain värein.

Koska tunnen Batman-mytologian vain kahden Burton-filmin ja viimeisimmän filmin välityksellä, en voi antaa tämän syvällisempää analyysia Jokerin ja Batmanin hahmojen kehityksestä tai DC:n ratkaisuista mytologian ympäriltä. Näin ollen totean vain, että The Killing Joke on varsin miellyttävä välipala ja Jokerin hahmo mielenkiintoinen. Sitä paitsi harvemmin sekä esi- että jälkipuheen kirjoittajat ovat piirtäjiä!

When the world is full of care
And every headline screams despair,
All is rape, starvation, war and life is vile

Then there's a certain thing I do
Which I shall pass along to you,
That's always guaranteed to make me smile:

I go loo-oo-oony as a light-bulb battered bug!
Simply loo-oo-oony, sometimes foam and chew the rug!

Mister, life is swell
In a padded cell,
It'll chase those blues away:
You can trade your gloom
For a rubber room
And injections twice a day!

Just go loo-oo-oony like an acid casualty,
Or a moo-oo-oonie, or a preacher on T.V.

When the human race
Wears an anxious face,
When the bomb hangs overhead,
When your kid turns blue,
It won't worry you,
You can smile and nod instead.

When you're loo-oo-oony, then you just don't give a fig,
Man's so pu-uu-uny, and the universe so big!

If you hurt inside,
Get certified,
And if life should treat you bad,

Don't get ee-ee-eeven, get mad!




-----

Batman - The Killing Joke muualla:
ComicBooks (englanniksi)
Culturazzi.org (englanniksi)
Helium.com (englanniksi)
Grovel.org.uk (englanniksi)
Avid book Reader -blogi (englanniksi)
Geek Syndicate -blogi (englanniksi)

2 kommenttia:

hdcanis kirjoitti...

Killing Joke on paljon keskustelua ja kritiikkiäkin herättänyt kirja, erityisesti se Barbara Gordonin ampuminen jolla on toki shokkiarvonsa mutta jota moni pitää myös päälleliimattuna tapana tehdä kirjasta "vakavampi" ja "aikuisempi" ja alleviivata sitä että Jokeri on badass.
Yksittäisenä tapahtumana se ei ehkä ansaitsisi kaikkea sitä kritiikkiä mutta kun se sijoittuu turhan vahvasti "women in refridgerators"-perinteeseen jossa naishahmojen tärkein dramaattinen tehtävä on tulla tapetuksi, pahoinpidellyksi, raiskatuksi jne. osoittaakseen pahishahmojen pahuutta ja antaakseen motivaatiota mieshahmoille mennä hoitelemaan se pahis (perinteen nimi tulee Gail Simonen aikoinaan laatimasta sivustosta, http://www.unheardtaunts.com/wir/index.html joka herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan).

No, myöhemmät kirjoittajat käänsivät Barbaran kohtalon kiinnostavaan suuntaan ja tästä tuli Oracle, pyörätuolista käsin toimiva informaatiovälittäjä.

Hreathemus kirjoitti...

Myönnetään, se oli kyllä hieman päälleliimatun oloinen, kun hänellä ei muuta roolia koko tarinassa ollut, paitsi tietysti tyypillisenä "tyttäreni impeyttä on loukattu, se on loukkaus minua kohtaan miehenä, kosto elää" -mentaliteettinä.

Kiitos linkistä ja terminologiasta, pitääpä tutustua aiheeseen vielä tarkemmin.