Joann Sfar: Pikku Vampyyri menee kouluun

Luettu: 31.8.2010
Alkuperäinen nimi: Petit Vampire I - Petit Vampire va à l'école
Käännös: Kaisa Kukkola


Esiteininä tuli luettua paljon Pikku Vampyyri -kirjasarjaa. Arktisen Banaanin sarjakuvaversio samasta aihepiiristä mutta eri kirjoittalta tuli vastaan, kun tulin Anttilan kirja-alelaatikkoa tutkineeksi/järjestäneeksi (kyllä, järjestän leffat, CD:t, kirjat, ja kaikkea muutakin kaupassa niiden ohi kävellessäni, hyvä etten korkeusjärjestykseen niitä kirjoja alkanut laittaa...).

Nomen est omen: Sfarin Pikku Vampyyri haluaa mennä ikäistensä tapaan kouluun. Ikävä kyllä homma ei oikein ota tuulta alleen, sillä uuden repun, kynäkotelon ja vihkon kanssa kouluun lemmikkikoiransa Fantomaatti mukanaan. Ikävä kyllä vampyyrit ovat yöeläjiä ja oppilaat ovat koulussa vain päivisin. Pikku Vampyyria piristääkseen tämän perhe ja sen monet haarat päättävät pitää omaa kouluaan samoissa tiloissa öisin. Sääntöjen vastaisesti Pikku Vampyyri menee kirjoittaneeksi hänen pulpettinsa päiväoppilaan läksykirjaan ja aloittaa vihkokirjeenvaihdon pojan, Mikaelin, kanssa. Kahden varsin erilaisen pojan kohtaaminen on hieman mutkikasta, mutta heidän ystävyytensä kestää pikku omituisuudet.

Kirjassa kiinnitti huomioni ensimmäisenä kansi: Pikku Vampyyri on aivan Family Guyn Stewien näköinen! Pidin kovasti myös Sfarin piirrostyylistä; ei tämä kovin teineille ole tarkoitettu, mutta onneksi kuolemaa ja makaaberia ei käsitellä sensuurilla vaan huumorilla.

Hirviöt ovat avualiasta väkeä ja he saivatkin nopeasti kokoon koulussa tarvittavat välineet vanhan talon irtaimistosta.
Hriviö 1: - Löyty! Vanha kirja, josta teksti on kulunut pois, siitä tulee hyvä vihko!
Hirviö 2: - Tällä höyhenpatjasta löytyneellä sulalla voit kirjoittaa.
Hirviö 3: - Ja kas tässä pullollinen verta musteeksi, poikaseni.
Hirviö 2: - Ja sit, tässä on sulle hiilenpätkä lyikkäriksi.
Pikku Vampyyri:- Minun pitäisi viedä opettajalle lahja.
Hirviö 1: - Vie kakkaa. Se on aina hyvä.
Huumorin kukasta puheen ollen... mahtava käännös! Erityisesti hirviöiden ja Fantomaatin puhekielisyys toi mieleen Liikkuvan linnan lempihahmoni, Calcifer. "Here's another curse: MAY ALL YOUR BACON BURN!" xD

Harmittaa, etten löytänyt samaa sarjaa, mutta ehkäpä tulee jostain vastaan. Onneksi kuitenkin suomeksikin löytyy näin laadukasta sarjakuvaa, olkoon vaan kuinka lastenkirjallisuutta. On se silti kivaa! Sitä paitsi Sfarin piirrostapa on niin rosamainen: täynnä pieniä, hauskoja yksityiskohtia, ja jopa tyylillinen viittaus Van Goghiin! Ei siis mitään valittamista mistään. Jatkan jatko-osien (joita on kuulemma kuusi) metsästämistä ja ehkäpä päädyn nostalgisessa mielitilassa lukemaan jonkun niistä alkuperäisitä Pikku Vampyyreista. Siitä tulee mielenkiintoista. :)

Post scriptum: Mies? Joann Sfar on mies?! Mutt.. Joann... Onko tämä nyt taas sitä samaa kategoriaa, kuin italiankielen nimi Simone? I iz confuzd again.

-----

Pikku Vampyyri menee kouluun muualla:
Helsingin Sanomat

4 kommenttia:

hdcanis kirjoitti...

Sfarin nimi hämäsi minuakin pitkään...
Samoin kuin nyt olen oppinut että Italiassa Andrea on miehen nimi :)

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

O_o

Italia on ilmeisesti aivan oma planeettansa, mitä nimiin ja niiden etymologioihin tulee.

Anki kirjoitti...

Ja jossain päin maailmaahan (Italiassa?) Maria voi olla myös miehen nimi. :D

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Juu, muistan joskus Maria-nimisen miehen tulleen jossain tekstissä vastaan. Sitten on se ranskalaissäveltäjä Charles-Camille Saint-Saëns, joka usein kulkee nimellä Camille Saint-Saëns. Olin niin iloinen, kun kuulin klassikkonaissäveltäjästä. Vaan eipäs ollutkaan... Danse Macabre on tosin silti hieno.