Kuisma Korhonen: Lukijoiden yhteisö - Ystävyydestä, kansanmurhista, itkevistä kivistä

Luettu: 22.8.2011

En millään löydä tätä lukuvinkkiä niitä varten varatusta vihkosta, mutta tämä on jostain kirjablogista. Koska löysin tämän kirjan kahdesta (ks. alla), kyseenalainen kiitos menee siis joko Marialle tai Erjalle.

Lukijoiden yhteisö - Ystävyydestä, kansanmurhista, itkevistä kivistä on erään kirjallisuusproffan esseekokoelma (suurinpiirtein) kirjallisuudesta. Aiheet vaihtelevat esseen ystävyydellisyydestä ja kansanmurhista kirjallisiin analyyseihin.

Tämä kirja ei iskenyt minuun juuri ollenkaan. Ehkä se johtuu kirjan nimestä ja takakannen tekstistä, joiden perusteella odotin pohdintaa, no, lukijoiden yhteisöistä, konkreettisista tai virtuaalisista. Sen sijaan Korhonen puhuu sivukaupalla estetiikasta (sitä sen tarkemmin määrittelemättä), siemenen ontologiasta, aistillisuuksista, kaukaisesta rakkaudesta, Köyhien silmistä. Lisäksi minua ärsyttää Korhosen kirjoitustyyli, sillä minulle essee on aina näyttäytynyt tietokirjallisuuden lajina: subjektiivisena kyllä, mutta silti asiakirjallisuutena; ei kaunokirjallisen ympäripyöreänä, metaforientäyteisenä tekstinä (ja ne perkeleen kolme pistettä!), joka vain ei minusta tähän sovellu.

Ainut teksti, jota pidin mielenkiintoisena -kirjan nimen ja aiheen välisestä ristiriidasta huolimatta- oli analyysi muumitarinoiden Möröstä. Hiljaisilla Hattivateillakin on toisensa, mutta Mörkö on aina yksin ja jopa Muumien vieraanvaraisuuden ulkopuolella. Samaistun Mörköön sangen paljon ja näen hahmon eri tavalla kuin aiemmin.

Niin, jos jotakuta nyt kuitenkin kiinnostaa epätieteellinen esseekokoelma kirjallisuudesta suoranaisesti harhaanjohtavan nimikkeen alla, anna palaa. Jos ei muuta, niin ainakin sain pari lukuvinkkiä. Kenties oma nuivuuteni johtuu siitä, että Korhonen on vain niin paljon minua fiksumpi enkä vain tajua hänen mestarillisuuttaan. Saa selittää, jos haluaa, muussa tapauksessa... (Ärsyttävää, eikö olekin?!)

-----

Lukijoiden yhteisö muualla:
Helsingin Sanomat
Kiiltomato
Sinisen linnan kirjasto -blogi
Erjan lukupäiväkirja -blogi

2 kommenttia:

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Löysin tänne Jennin laittaman linkin kautta :). Minä nautin kirjan lukemisesta, tuosta mainitsemastasi metaforisuudesta ja subjektiivisuudesta huolimatta (eivät kaikki kielikuvat minullekaan auenneet) tai ansiosta.

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Tämä taitaa tosiaan olla niitä kirjoja, jotka aukeavat eri ihmisille sangen eri tavoin. Pakko kuitenkin olla samaa mieltä kanssasi Nokturno-sivustosta: se saa perinteiseen runonlukuun kyllästyneen kiinnostumaan lajista uudelleen. Itse pidän varsinkin niistä visuaalisista runoista.