Sirkku Peltola: Yksiöön en Äitee ota & Sirkku Peltola: Lämminveriset

Luettu: 24.1.2014 (Yksiöön en Äitee ota)
Luettu: 25.1.2014 (Lämminveriset)


Näytelmien lukemattomuudesta hermostuneena päädyin kirjastossa draama-kategorian hyllyjä tutkimaan. Sieltä löytyi tuttu nimi: kävi ilmi, että reilu neljä vuotta sitten lukemani suomalainen nykykomedia Suomen hevonen on saanut kaksi jatko-osaa ja muodostanut näiden kanssa trilogian. Luin ne peräkkäin ilman väliä (päivä tosin ehti vaihtua), joten lienee paras käydä molemmat läpi samassa postauksessa.

Yksiöön en Äitee ota sijoittuu Liesuan kunnan 24 neliön betonikolhon yksiöön, jossa entinen maatilan emäntä Aili asuun Äiten kanssa. Elämä ei ole eronneella, keski-ikäisellä, kouluttamattomalla pätkätyöläisellä helppoa. Helppoa se ei ole myöskään Ailin kahdella lapsella, 36-vuotiaalla ikiluuseri Kailla ja 16-vuotiaalla raskaana olevalla Jaanalla, jotka molemmat päätyvät Ailin yksiöön maailmaa pakoon. Joukkoon tulee myös Äiten reilut 30 vuotta nuorempi ystävä, irakilaissyntyinen Hamed.

Lämminveriset -päätösosassa Kotalan perheen rahatilanne on mennyt entistä huonommaksi: kunta on pannut betonikolhon maan tasalle hienompien asuintalojen tieltä ja Kotalat (+ Hamed) ovat muuttaneet Liesuan erään keskeneräisen sillan alle muiden kodittomien, spurgujen, romanien ja jyrkän talouspolitiikan uhrien, kanssa. Joulukuu on kylmä, hygienia porvarisukulaisten armon alla, ruokaa vaikea saada. Tästä huolimatta Äite on edelleen hengissä, Aili haikailee Hamedin perään, Kailla on omat juttunsa (sekä oma romanssinsa leipäjonossa); vain Jaana on päätynyt lapsensa Tiikerin kanssa omilleen. Eräs päivä sillan rakentaja ja sittemmin omaisuutensa ja perheensä menettänyt insinööri saapuu sillalle hirttämään itsensä, mutta päätyykin osaksi sillanalaista yhteisöä ja ohjaamaan joulunäytelmän, jolla Kotalat haluavat osoittaa kiitollisuutensa sukulaistensa suihkun avusta.

Näytelmiä ei tule luettua tarpeeksi ja silloin harvoin kun niitä lukee, ne tuppaavat olemaan ulkomaisia klassikoita, Shakespearea, Shaw'ta, Brechtia, kreikkalaisia. Nykynäytelmistä en juurikaan kuule, mikä on erittäin ikävää: "nyky" ei tee näytelmästä yhtään sen automaattisemmin keskinkertaista kuin "entisyys" tekee automaattisesti parempaa. Tokihan se kertoo näytelmästä jotain, että se on säilynyt pinnalla vuosikymmenien tai vuosisatojen ajan. Toisaalta, ottaen huomioon kirja-alan muutokset nykyaikana painoon asti päätyneet näytelmät ovat nekin käyneet oman helvettinsä läpi ja todistaneet oman olemassaolon arvonsa.

Vaikka molempien näytelmien teemat pätkätöiden aiheuttamasta epävarmuudesta kodittomuuteen ovat hyvinkin negatiivisia, Peltola saa aina silloin tällöin paljonkin huumoria. Kaikkein suurimmat naurut Yksiössä irtosi Ailin ja Äiten televisiokohtauksesta. Ei muuten käy kääntäjää kateeksi: Kai höläjää tarkkojakin teknisiä tajunnanvirtamonologeja autojen teknologiasta ja sen päälle vielä murre ja puhekieliset ilmaukset:
Alkuperästä on ja kuudellakymmenellä hepalla mennään, eihän siihen ole konetta vaihdettu, vai olisko jotain virityksiä, kyllä niihin tietysti jotain pientä joutuu jos vaan kilometriä kertyy mikä on mittarilukema tänään, ei siihen kyllä luottaa voi näissä museovärkeissä, niin monta myyjää matkan varrella lukua rukkaa, vai eihän tämä millään voi alkuperäisellä omistajallaan nytkään olla, kun ei sitä olla taittu Euroopan puolellakaan niin kauaa oltu, se perustuu Fiiatin kuuskuusvuoden satakaksnelosen perusmalliin, voi olla liikenteessä vaikee joskus erottaakkin toisistaan, viius on tietty levyjarrut mutta hyvin paljon samalta näyttää saapasmaan kärry, kun tämä kolhoosiajan peltietana kakskurkkusella alaimukaasuttimella. (Yksiöön en Äitee ota, s. 53)
Lämminveriset ainakin on käännetty englanniksi, sillä Tampereen Työväen Teatteri oli osa Yhdysvaltoihin suuntautunutta Nordic Cool 2013 -festivaalia viime vuonna. Matkasta tehtiin dokkari, mutta ikävä kyllä se ei ole enää YLE Areenassa. Harmi, olisin halunnut seurata paitsi itse reissua niin mahdollisia palasia käännöksestä.

Huomasin muuten, että Hamedin suomen kielen taito muuttuu aika paljon Yksiön ja Lämminveristen välillä, odottamattomaan suuntaan. Näytelmien välillä on kolme vuotta, joten veikkaan että Peltola on huomannut ettei Hamedin kakkososassa näyttämä kielitaito ole realistisesti aikuisopiskelijan tasoista yli 20 vuotta Suomessa asumisen jälkeen. Tai sitten olen aivan väärässä ja Hamed on kielivelho ja tämä "taantuminen" on kerronnallinen valinta, elämäntilanteen taantumisen mukaisesti.

Harmittaa kovasti, etten ollut Lämminverisistä aikaisemmin tietoinen, olisin halunnut ainakin sen nähdä ihan näytelmänä. Mieluummin tietysti kaikki kolme, mutta veikkaan trologian viimeisen osan olevan näyttämön kannalta kaikkein haastavin. Olisi ollut mielenkiintoista seurata, millaisia ratkaisuja tuotantoryhmä oli esityksessään päätynyt. Hetkinen, komento takaisin! "Ohjelmistossa viidetta vuottaan".. "seuraavat esitykset"... Yksiöön en Äitee ota pyörii vielä Tampereen Työväen Teatterissa! Nyt kyllä hyvin Pöystimäinen 'vooi paska' tähän väliin; hankin nimittäin jo viime kuussa lipun Turun kaupunginteatteriin Rocky Horror Show'ta katsomaan ja budjetti on siinä reissussa jo vedetty äärimmilleen. En siis pysty lähtemään Tampereelle tätä katsomaan (niin rahallisesti kuin henkisestikään, yksi matka outoon kaupunkiin/vuosi minulle on jo ihan tarpeeksi stressaavaa... mistä muuten saisi paperisen Turun kartan?) Perkele. Toivottavasti Yksiö pysyy TTT:n ohjelmistossa vielä yhden vuoden, muussa tapauksessa pitää kysellä Peltolan näytelmien lobbaamisesta Vaasaan tai tyytyä lukemaan näytelmien tekstiversioita.


-----

Näytelmistä itse teksteinä ei juuri muualta löydy arvioita, näytelmäproduktioistakin vain vähän. Tässä yksi:
Kielipuolen päiväkirja -blogi (IRTI-teatterin esityksestä)

1 kommentti:

Hevosten Keinu kirjoitti...

Nyt on tulossa myös jälleen uusi osa Tampereen Työväen Teatterilla. Esityksen nimi on Hevosten keinu. Hevosten keinusta tehdään myös blogia. Jos haluat niin sinulla olisi tilaisuus kirjoittaa jotain myös blogiimme liittyen nimenomaan Suomen hevoseen tai muihin osiin.