Jussi Särkelä: Koulumurhat

Luettu: 12.6.2009

Lumedemokratian innoittamana tutustuin Barrikadi-kirjasarjan tarjontaan tarkemmin. Lukulistalle päätyi useampikin Barrikadi-nimike, joista ensimmäisenä päätin lukea itseäni eniten koskettavan Koulumurhat-pamfletin.

Koulumurhissa Särkelä käy ensin läpi Kauhajoen ja Jokelan tapahtumat minuuttiaikataululla, jonka jälkeen pyrkii erittelemään tähän johtaneita syitä. Syitä ovat muun muassa työpaikka-/koulukiusaaminen, psykokulttuuri ja keskiluokkaisuuden romahdus.

Koulumurhat julkaistiin hyvin pian (viive lasketaan viikoissa) Kauhajoen ammuskelujen jälkeen. Koska kyseisen tapauksen esitutkintakin saatiin päätökseen vasta 2009 kesällä, on hyvin liioiteltua kutsua kirjaa monikkomuodossa. Näin etenkin sen valossa, että Särkelä keskittyy Tämä tapahtui tässä järjestyksessä -osion jälkeen lähes yksinomaan Jokelan ammuskeluun ja Pekka-Eric Auviseen. Särkelä todistaa, että aika kultaa muistot; hänen mukaansa kaikki olisi paremmin eikä koulumurhia tapahtuisi, jos itsekkäät naiset eivät olisi tungenneet työelämään ja hylkäsivät hyvän elämän pääraaka-aineen, pullantuoksuisen äidin joka odottaa kirkasotsaisten lasten paluuta hymyssä suin koulusta ja töistä voipunutta miestä yhteiselle aterialle.

Koska pamfletin aihe on hyvä ja yhteiskunnallinen näkökulma perusteltu, tekstin hätäisyyden olisin voinut jopa kestää (kirjoitusvirheet, typot, julkaisun kiirehtiminen). Särkelän kirjan punainen lanka menee vapaasti summaten ja lainaten jotakuinkin näin:Jokelan ja Kauhajoen syynä on yhteiskunnan loinen, psykokulttuuri, jossa kaikki psykologisoidaan ja normina on psyykinen häiriö. Tämä on johtanut sen kuuluisan yhteisöllisyyden katoon, mikä puolestaan johti Auvisen ja Saaren pikku ekskursioihin. Psykokulttuurin "[t]austalla on yksinkertaisesti pääosin opistotasoisesti koulutettujen keskiluokkaisten ihmisten (naisten) epävarman työmarkkina-aseman parantamisen tarve. Heidän toimeentulonsa varmistaminen on psykokulttuurin vyöryn yksi raadollinen syy." Miksi minulla nyt tulee mieleen Westboro ja heidän ajattelunsa, että homot ovat syypäitä kaikkeen, oli kyse sitten terrori-iskusta, tietokoneen kaatumisesta tai maidon loppumisesta jääkaapista?

Osa Särkelä kritiikistä on hyvin perusteltua, mutta minkä teet kun se hukkuu sen toisen osan paskanjauhantaan. Jostain syystä Särkelää myös jurppii hoitotiede. "1980-luvulle myös hoitajat halusivat tieteillä. Syntyi hoitotiede. Alkuksi se ei oikein tiennyt mitä tieteillä. Ensimmäiset väitöstutkimukset olivatkin tasoa 'väsyykö hoitajan selkä hänen käännellessään vanhuksia kyljeltä toiselle'. Kun hoitotieteilijöitä oli valmistunut riittävästi, oli ilman muuta selvää, että ihmisten hoitaminen ei heille [sic] enää luonnistunut. Piti löytää hienompia hommia." Aiheeseenhan tämä ei juuri nähdäkseni liity, mutta tekstin piiloteeman kyllä senkin paremmin. Voinemme arvata, mitä Särkelä pitää sukupuolitutkimuksesta, sillä sekin ikävästi vie naisia pois heidän luonnolliselta paikaltaan keittiöstä, lasten ympäröimästä pöydästä ja isukin nyrkkeilyharrastuksesta. Tulee myös mieleen seuraava analogia: kun mies kuluttaa paljon rahaa, hän tekee hankintoja; kun nainen kuluttaa yhtä paljon, hän tuhlaa. MOT, kaikki mitä mies tekee, on lähtökohtaisesti plussan puolella, kun taas naisilla tilanne on juuri päinvastainen. Epäilemättä Särkelä ylenkatsoo juuri naisvaltaisia tieteenaloja, mutta yksikään miesvaltainen ala ei tietenkään ole millään lailla turha. Eihän? Ai niin Särkelä, yksi kysymys. Jos 1950-luvulla oli oikeasti kaikki niin paljon paremmin.. kerropa, millä vuosiluvulla Auvisen, Saaren ja meidän 20+ vanhemmat syntyivät? Millä vuosikymmenellä tämän käsillä olevan talouskriisin toimeenpanijat syntyivät? Entäpä suurin osa hallituksesta ja eduskunnasta? Sinä itse, Särkelä?

Toivottavasti joku muunkin kuin rahan perässä oleva kirjoittaa paremman ja erityisesti objektiivisemman teoksen nyt kun Kauhajoen tutkinta on jopa saatu päätökseen asti, vaikka se poliisin sisäinen tutkinta nyt vielä venyykin. Mieluiten joku, jolla ei ole Westboro-syndroomaa, kiitos. Sitten voin sanoa koulumurhista kirjoitetun lukemisen arvoisen teoksen.

-----

Koulumurhat muualla:
Helsingin Sanomat