Ja takaisin Sookien matkaan. Ja kuten aiemminkin:
HERE BE SPOILERS!
The Southern Vampire Mysteries -sarjan neljäs osa on nimeltään Dead to the World (ei vielä suomennettu tämän kirjoittamisen ajankohtana). Sookieta korpeaa edelleen Billin häntäheikkeily, kun on palaamassa töistä kotiin ja vastaan öisellä korpitiellä tulee tutunnäköinen mutta alaston vampyyri: Billin pomo Eric, joka on mennyt vittuilemaan parille noidalle ja saanut muistinmenetysloitsua niskaan. Sillä välin, kun Louisianan tämän nurkan ylkkisyhteisö (yliluonnollisten yhteisö eli paikalliset vampyyrit, ihmissudet, muodonmuuttajat, keijut ja hyvisnoidat muutaman mainitakseni) kokoavat rivejään pahisnoitia vastaan, Sookie majoittaa Ericin kotiinsa. Entinen kyyninen semipahisvampyyri on edelleen seksikäs, mutta kun sarkasmi on korvattu kiltteydellä ja haavoittuvuudella.. no, me asiaan vihkiytyneet voinemme kaikki etukäteen päätellä miten tilanne kehittyy Sookien kannalta.
Niin... Harris kirjoittaa edelleen hyvin ja juoni etenee sen verran nopsaan, että kirjaan ei ehdi pitkästyä vaan tulee kääntäneeksi sivua toisensa jälkeen. Dead to the World on kuitenkin turhan romanssikeskeinen minun makuuni. Mukaan tuodaankin uusia, mielenkiintoisia hahmoja ja ylkkislista kasvaa entisestään, mutta se vaan ei riitä viemään huomiota ylitsepursuavista romanssikuvioista. Onneksi tarinassa on mukana dekkarimainen puoli, sillä Sookien veli Jason on kadonnut kuvioista, ja lisäksi Sookien elämää hankaloittaa erään ystävän eksä.
Post scriptum: Marjis, onko tämä todella hömppää? Voinko sanoa lukeneeni hömppää?!
-----
Dead to the World muualla:
Kirjapeto
6 kommenttia:
Kyllä tämä kirja ainakin on mielestäni ihan hömppää! :D Ei ne muut ehkä niin pahasti...
Hömppä on aliarvostettua! Hyvää hömppää ei korvaa mikään!
Jaa-a... mutta mikä tekee hömpän? tuo romanttisen puolen ylikorostus? Eli jos ollaan enemmän actionin puolella, niin se ei ole enää hömppää?
I iz confuzd... :/
Mun mielestä hömppyys syntyy pääosin aiheiden, teemojen tai niiden käsitelyn keveydestä. Enkä käytä sitä sanaa siis ollenkaan negatiivisesti.
Se, miten nopeasti Sookie esimerkiksi aina tuntuu toipuvan kaikesta pahasta, vie kirjoja sinne hömpän puolelle. Tosin sitä uusinta kirjaa en enää ehkä pidä hömppänä.
Totta, keveys ja siitä seuraava epärealistisuus. Ja tämän SAA tulkita sekä positiiviseksi että negatiiviseksi. Joo... aika pintapuolistahan se on, tiettyjen asioiden käsittely: lähinnä päivittelyä kuin syy-seuraussuhteiden analysointia, lähinnä mustavalkoista kuin harmaan eri sävyjä.
Puhunet Dead in the Familysta. Löytyy hyllystä, mutta tällä hetkellä luen seiskaa. Se kansi on kyllä hieno, vaikka TB:n kakkoskausi kirjasta edellistä reilummin erosikin.
Helou, sinut on palkittu Beautiful Blogger-palkinnolla!
http://2.bp.blogspot.com/_h2KBxp3m-Y0/TI0G630zkeI/AAAAAAAAATc/2gTk-mgMy64/s1600/BeautifulBloggerAward-tunnustus.jpg
Kirjoita itsestäsi 7 tunnustusta ja pistä palkinto eteenpäin 7 blogiin. Onnea! :)
OI, KUN KIVAA!!! Kiitos! Pitääpäs heti ryhtyä toimeen. :)
Lähetä kommentti