Connie Willis: Doomsday Book

Luettu: 6.9.2012

Scifi-haasteen yhdeksännen kategorian kirjavalinta. Hyppäsin taas yhden kategorian ylitse, tällä kertaa tosin fiiliksen takia, ei valitun kirjan puuttumisen takia.

Doomsday Book (suom. Tuomiopäivän kirja) sijoittuu lähitulevaisuuden Britteihin, tarkalleen ottaen Oxfordin yliopistoon. Teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen asti, että ihmiset voivat matkustaa ajassa. On joulun aika ja aikamatkustuksesta vastaavan laitoksen pomo on lähtenyt lomille. Tilalle on jäänyt arvostelukyvyltään sangen kyseenalainen professori, joka on päättänyt kirjoittaa turvallisuussäännöt uusiksi ja lähettää opiskelijan, Kivrinin, uudistusta enne mustalla listalla olleelle aikakaudelle eli keskelle pimeintä keskiaikaa. Kivrinin mentori ei ole asiasta ollenkaan innoistaan mutta Kivrin on päättänyt olla ensimmäinen historioitsija, joka on henkilökohtaisesti tutkinut keskiaikaisia elinoloja. Kunnianhimoinen projekti saa kuitenkin ensimmäiset kapulat rattaisiin heti Kivrinin lähdön aikana, kun aikamatkailuteknikko kaatuu näppäimistölle ja siitä sairaalaan eristykseen tuntemattoman tartunnan saaneena. Samainen tuntematon tartunta leviää Oxfordissa myös muihin; samaan aikaan keskiajalle saapunut Kivrin saa tuttuja oireita. Toivuttuaan Kivrin huomaa, että on ajallisesti muutama sata vuotta ohi ja paikallisestikin hukassa. Kaikkein pahinta on, että Kivrin on onnistunut tartuttamaan paikallisetkin, jotka alkavat tippua kuin kärpäset heidän alkeellisella ja hyvin uskontokeskeisellä lääketieteellisellä tietoudella. Nykyajassa Kivrinin mentori yrittää epätoivoisesti saada Kivrinin takaisin, mikä epidemiakriisin ja joulupyhien keskellä on lähes mahdotonta.

Ensiksi risuja kirjan takakannelle: voisiko yhtään epäselvemmin kuvata kirjan juonta? Aivan eri sisältö kuin mitä tuolla kuvauksella odotin. Ei tosin negatiivisesti, Doomsday Book kun oli oikein hyvä. Kivrinin keskiajan ja Oxfordin epidemia-ajan kuvaukset vaihtelevat suurin piirtein joka toinen luku, joten Willis on tätä kirjaa kirjoittaessa hionut selvästikin cliffhanger-taitojaan. Huomasin usein, että vaikka pidin epidemiakuvausta mielenkiintoisempana (ja odotin siten sitä käsitteleviä lukuja), jotenkin Willis onnistui Kivrinin keskiajantapahtumatkin kuvaamaan siten, että perspektiivin vaihtuessa harmistuin kun en saakaan heti tietää mitä tapahtui seuraavaksi.

Doomsday Book ei keskity kauheasti tekniseen kuvaukseen, siihen miten aikamatkustus tapahtuu. Sinänsä olisi ollut mielenkiintoista, mutta suon kirjailijoille heidän oman kiinnostuksenkohteensa. Itse asiassa pidin kirjasta kokonaisuutena hyvinkin paljon, vaikka pari kohtaa siinä minulle hyvin epärealistisina iskikin: tuskin kovin moni esiteini ihan tieten tahtoen tautikaranteenin alueelle hyppää, kun voisi mennä kotiin turvaan, ja pitää olla kyllä aika helvetin idiootti pomo, joka virkaa tekeväksi aikamatkapomoksi nimittää jonkun näin selkeästi vastuuttoman tapauksen, joka on tehnyt selväksi että turvallisuusmääräykset ruton ja noitavainojen aikakaudelle ovat turhia. Ja odottaisin Oxfordilta kyllä enemmän varokeinoja edellä mainittujen turvamääräysten varmistamiseksi, ettei joku yksittäinen vt voi niitä pomon poissaollessa heittää roskiin. Tyyppi oli minulle niin vastenmielinen, että olin loukkaantunut kun Willis ei kuvannutkaan tämän pitkää ja kivuliasta kuolinprosessia, vaan mainitsi sen dialogissa.

Kaiken kaikkiaan siis oikein mielenkiintoinen opus, joka jää mieleen. Ei mikään ihme, että voitti sekä Nebulan että Hugon. Pitäisiköhän pitää silmällä, jos Connie Willisiltä tulisi muita kirjoja vastaan?

-----

Doomsday Book muualla:
Aikakone.org
Kirjavinkit.fi
Taikakirjaimet-blogi
Satun luetut -blogi
Yöpöydän kirjat -blogi

-----

Scifi-haaste: 9. Aikamatkustus/Vaihtoehtohistoria/Rinnakkaisuniversumi